Hyvä ruoka, parempi mieli. Molemmat ovat tärkeitä, kun halutaan edistää palautumista työstä ja rankasta keväästä.
Kesällä on tärkeää rentoutua ja hyödyntää auringon antamaa lisäenergiaa palautumisessa. Kesä on merkityksellinen vuodenaika monella tapaa. Kesä antaa mahdollisuuden elää kepeästi, olla hyvällä mielellä tässä ja nyt. Kesän energia, lämpö ja valo antaa virtaa huolehtia itsestä. Hyvällä mielellä olemisen tavoittelu on tärkeää hyvinvoinnin ja palautumisen vahvistamiseksi.
Suomen suven ihanuus – valoisuus, lämpö, kauniit kasvit tuoksuineen, luonnonherkut, linnunlaulu, ja luonnonvedessä uiminen antavat mahdollisuuden yltäkylläisiin aistinautintoihin. Kesän aistinautinnot ja kokemukset elvyttävät mieltä ja kehoa. Se luo jaksamisen ja hyvinvoinnin perustan tulevan syksyn ja talven haasteisiin.
Olen kuullut, että uusien tapojen muotoutuminen rutiineiksi vie jopa kuusi viikkoa. Kannattaa siis alkaa tehdä jotain uutta ja kepeää oman hyvinvoinnin edistämiseksi jo lomalla, jotta pääsee hyvään vauhtiin. Mikä on se yksi kiva asia tai juttu, johon panostaisit? Olisiko tavoitteena hyvällä mielellä oleminen? Itselle iloa tuottavien asioiden tekeminen.
Hyvällä mielellä oleminen edistää palautumista. Säännöllinen ruokailu vahvistaa hyvää mieltä.
Nälkäinen ihminen on usein herkästi ärtyvä, jopa kiukkuinen, eikä jaksa keskittyä tai kiinnostua. Nälkä ja univaje yhdessä stressin kanssa saa perusoptimistinkin vaipumaan herkästi synkkyyteen ja vetämättömään olotilaan. Moni hakee piristystä ja tunteiden lievitystä herkkujen syömisestä, mikä voi johtaa lihomiseen , vaikka väsyneen on tärkeämpää nukkua ja levätä sekä vähentää stressiä.
Säännöllinen, terveellinen ruokailu antaa energiaa olla hyvällä mielellä ja tehdä asioita, jotka myös vahvistavat hyvää mieltä. Siksi lomallakin kannattaa panostaa suhteellisen säännölliseen ruokailuun.
Lomalla voi rytmittää päivää ja sen tekemisiä ruokailujen mukaan, vaikka rytmi siirtyisikin vähän eteenpäin. Säännöllinen ruokailu neljän tunnin välein edistää sopua perheen jäsenten kesken, eikä anna nälkäkiukun pilata lomapäiviä. Toisaalta ruokamäärät pysyvät kohtuullisina, eikä tarvitse pelätä makeanhimon kehittymistä, vaikka nauttisikin jäätelöä helteellä. Rauhalliset ruokahetket ovat oiva mahdollisuus olla yhdessä perheen kanssa.
Kesällä ruokalistan suunnitteluun voi hyvin ottaa mukaan koko perheen. Yhtenä ideana voi olla se, että valmistetaan yhdessä vuorotellen kunkin perheenjäsenen lempiruokaa esimerkiksi keskiviikkona ja sunnuntaina. Teema voi hyvin jatkua syksylläkin. Lasten ja nuorten mukaan ottaminen keittiöpuuhiin vahvistaa luontevaa suhtautumista ruokailuun, vähentää ennakkoluuloja ruokia kohtaan ja vähentää mahdollisia ruokapulmia. Lisäksi ruoanvalmistustaitojen harjoittelu tukee lasten ja nuorten itsenäistymistä sekä elämän hallintaa.
Ruokailu vahvistaa palautumista parhaimmillaan monin tavoin – käytätkö jo kaikkia niitä keinoja
Palautuakseen on tärkeää irrottautua ajatuksissa haastavasta asiasta, lopettaa asian ajattelu. Lisäksi palautumisen kokemuksia vahvistavat rentoutuminen, omaan ajankäyttöön vaikuttaminen vapaalla ja jonkin taidon harjoittelu.
Stressaantuneena irti päästäminen on tavallista vaikeampaa. Miten lopettaa työasioiden ajattelu työpäivän päätyttyä tai heti lomalle jäätyä? Se on helpommin sanottu kuin tehty, koska se mitä ei halua ajatella tai minkä ajattelemisen kieltää itseltään, valtaa mielen lupaa kysymättä. Moni sanoo, että menee useita päiviä siirtyä lomamoodiin. Toisaalta loman lähetessä loppua alkaa työasiat tulvia jo mieleen, mikä häiritsee lomailua. Miten päästä irti miettimisestä, jopa jatkuvasta märehtimisestä?
Tietoisuustaitoharjoitukset ovat yksi keino. Ruoanvalmistaminen ja leipominen ovat mitä parhaimpia tietoisuustaitoharjoituksia. Keskittyminen porkkanoiden tai sipulin leikkaamiseen voi auttaa ajatusten irrottamista mieltä vaivaavista asioista. Sämpylätaikinan vaivaaminen tai tiskien tiskaaminen käsin antavat mahdollisuuden keskittyä aistimaan sitä, mitä käsi tuntee.
Ruoan tietoinen syöminen on myös parhaimmillaan tietoisuustaitoharjoittelua. Voit keskittyä aistimaan ruoan suutuntumaa ja lämpötilaa. Ruoan makujen maistelu ja kaunis tarjolle asettelu hellivät maku- ja näköaistia. Tuoksut ja aromit hellivät tai haastavat haju- ja makuaistia. Tietoinen syöminen liittyy myös onnistuneeseen painonhallintaan.
Oletko testannut, millaista on syödä yksi herne tai mansikka ja keskittyä siihen täysin? Pysähdy hetkeksi. Ota tuore mansikka käteesi, tunnustele sitä. Miltä se tuntuu? Nuuhki sitä. MIlle mansikka tuoksuu? Katso, miltä se näyttää. Herahtaako vesi kielelle? Laita mansikka suuhusi. Mille se tuntuu kielellä, kitalaessa tai hampaiden välissä? Millaista on puraista sitä? Mille maistuu, millainen suutuntuma on? Millaista on nielaista mansikka?
Kokeile jotain uutta – kasvata hyvän mielen yrttejä ja salaattia
Myös yrttien ja salaattien ruukku- ja laatikkoviljely ovat kivaa ja kohtuullisen helppoa puuhaa ja onnistuu ilman aiempaa kokemusta. Tarvitset vain ruukun, multaa ja siemeniä. Lisäksi on tärkeää kastella säännöllisesti. Pian kylvämisen jälkeen voit ihastella esiin puhkeavia sirkkalehtiä. Sen jälkeen voit seurata kasvua ja miten se kiihtyy lämmön ja veden vaikutuksesta. Ensimmäisten itse kasvatettujen basilikan lehtien maistaminen tomaattileivällä kutkuttaa makuhermoja eri tavalla kuin kaupasta ostetun yrtin aromit.
Itsekasvatetuista salaateista saat hyvän pohjan ruokaisammallekin salaatille. Mitä jos tämän kesän teemana olisi yksi salaattiateria päivittäin, aluksi kokeillen vaikka kahden viikon ajan arkipäivisin?
PS. Lue aiheeseen liittyviä muita blogikirjoituksiani:
Yksi vastaus artikkeliin “Ruokailusta hyvää mieltä ja keinoja palautumiseen”
Kommentit on suljettu.